Porin kalatalousalueen perustiedot

Porin kalatalousalue toimii kalataloudellisesti yhtenäisen alueen yhteistoimintaelimenä, ja sen toiminta pohjautuu kalastuslakiin (379/2015). Kalatalousalue perustettiin vuonna 2019, ja sen hallinnon kotipaikka on Pori. Toimialueemme kattaa laajat ja monimuotoiset vesistöt, kuten Kokemäenjoen Harjavallan voimalaitospadosta alavirtaan, Joutsijärven, Palusjärven sekä Porin edustan merialueen. Yhteensä alueemme vesipinta-ala on 29 939 hehtaaria.

Kalatalousalueen tehtävät

Kalatalousalueen tehtävät on määritelty kalastuslain 24 §:ssä, ja niihin kuuluvat:

1. kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu;
2. käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta;
3. kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedotus;
4. kalastuksenvalvonnan järjestäminen;
5. kalastuksen sekä kalakantojen hoitotoimenpiteiden seurantatietojen kerääminen;
6. kalastuksen yhtenäislupa-alueiden muodostamisen edistäminen vapaa-ajan ja kaupallisen kalastuksen tarpeisiin;
7. vesialueen omistajien kalatalousalueelle siirtämät tehtävät;
8. viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jako vesialueen omistajille;
9. muut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulosohjaukseen sekä tähän lakiin perustuvat tehtävät.

Käyttö- ja hoitosuunnitelma

Kalatalousalueen keskeisin tehtävä on laatia ja toimeenpanna käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka ohjaa alueen kalastusta, vesialueiden hoitoa ja käyttöä. Porin kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistui vuonna 2021, ja sen toteutumista valvoo ELY-keskus. Suunnitelmassa linjataan muun muassa:

• Kalastuksen järjestäminen ja kehittäminen.
• Kalakantojen hoito ja suojelutoimenpiteet.
• Vesistöjen kunnostustarpeet ja hoitotoimenpiteet.

Kalakannat ja hoitotoimenpiteet

Porin kalatalousalueella esiintyy monipuolisesti kalalajeja, kuten kuhaa, ahventa, lohta, siikaa, taimenta, nahkiaista, haukea, silakkaa ja särkikaloja. Kalakantojen hoidossa keskeisiä menetelmiä ovat kalojen istutukset, virtavesikunnostukset sekä lisääntymisalueiden kunnostus.

Vuosittain alueen vesistöihin istutetaan muun muassa lohta, taimenta, siikaa ja kuhaa. Istutusten laajuus riippuu saatavilla olevista kalanpoikasista ja taloudellisista resursseista. Erityistä huomiota kiinnitään lohen ja taimenen luonnollisen lisääntymisen tukemiseen Kokemäenjoessa sekä rannikon ja järvialueiden olosuhteiden parantamiseen.

Tulevien vuosien aikana toteutamme muun muassa:

• Palusjärven ja Pyhäjärven koeverkkokalastuksia.
• Kuha- ja muiden lajien poikastuotantoalueiden kartoituksia Pihlavanlahdella.
• Fladojen ja kluuvijärvien selvityksiä lisääntymisalueiden kehittämiseksi.

Vesialueiden omistus ja rakenne

Porin kalatalousalueella on yhteensä 888 vesialuelohkoa, jotka jakautuvat valtion omistamiin vesiin, yhteisiin vesialueisiin ja yksityisiin vesialueisiin. Vesialueista 12 on pinta-alaltaan yli 500 hehtaaria, ja ne kattavat yhteensä 61 % koko alueen vesipinta-alasta. Lisäksi 50–500 hehtaarin kokoisia vesialueita on 49, ja ne muodostavat 26 % alueen vesipinta-alasta. Alueella on 153 yhteistä vesialuetta ja 15 järjestäytynyttä sekä toimivaa osakaskuntaa. Osa Porin kalatalousalueen vesistöistä kuuluu Selkämeren kansallispuistoon.

Kalastuksenvalvonta

Kalastuksenvalvonta on keskeinen osa Porin kalatalousalueen toimintaa. Sen tavoitteena on varmistaa kalastuksen luvallisuus ja kestävyys sekä sitouttaa kalastajat noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Valvonta kohdistuu kalastuslain ja -asetusten, alueellisten kalastusmääräysten sekä kalastuslupien ehtojen noudattamiseen. Kalastuksenvalvonnalla pyritään myös edistämään saaliiden asianmukaista käsittelyä ja tiedottamaan kalastajia säädöksistä.

Yhteistyö ja tavoitteet

Porin kalatalousalueen toimielimet ovat vuosittain kokoontuva yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja.

Tavoitteemme on turvata kalakantojen elinvoimaisuus, edistää kestävää kalastusta ja kehittää alueen vesistöjä monipuolisesti sekä ammatti- että vapaa-ajankalastuksen tarpeisiin.

Lisätietoa toiminnastamme löydät käyttö- ja hoitosuunnitelmastamme sekä muista verkkosivujemme osioista.

Kuva: Markku Saiha/Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry