Porin kalatalousalueen säännöt

1. § Nimi, kotipaikka ja toimialue

Kalatalousalueen nimi on Porin kalatalousalue ja sen hallinnon kotipaikka on Pori.

Kalatalousalue käsittää seuraavat vesialueet: Kokemäenjoki Harjavallan voimalaitospadosta alaspäin, Joutsijärvi, Palusjärvi sekä Porin edustan merialue (karttaliite). Kalatalousalueen vesipinta-ala on yhteensä 29 939 hehtaaria.

2. § Tarkoitus ja tehtävät

Kalatalousalueen tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi.

Kalatalousalueen tehtävät ovat kalastuslaissa (379/2015) säädetyn mukaisesti

  1. kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu,
  2. käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta,
  3. kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedotus,
  4. kalastuksenvalvonnan järjestäminen,
  5. kalastuksen sekä kalakantojen hoitotoimenpiteiden seurantatietojen kerääminen,
  6. kalastuksen yhtenäislupa-alueiden muodostamisen edistäminen vapaa-ajan ja kaupallisen kalastuksen tarpeisiin,
  7. vesialueen omistajien kalatalousalueelle siirtämät tehtävät,
  8. viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jako vesialueen omistajille sekä
  9. muut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulosohjaukseen sekä kalastuslakiin perustuvat tehtävät.

3. § Kalatalousalueen jäsenet ja kokousedustajien valinta

Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.

Seuraavilla kalatalousalueen jäsenillä on oikeus yhteen edustajaan yleiskokouksessa:

  1. osakaskunta, jossa on vesialuetta vähintään 50 hehtaaria,
  2. osakaskuntiin kuulumattomien, pinta-alaltaan vähintään 50 hehtaarin kokoisten vesialueiden omistajat,
  3. sellaiset kalatalousalueeseen kuuluvien osakaskuntien tai osakaskuntiin kuulumatto­ mien vesialueiden omistajien yhteenliittymät, joiden hallinnoimien vesialueiden yh­ teenlaskettu pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria, joessa kuitenkin vähintään 30 hehtaaria sekä
  4. kalastuslain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettu valtakunnallinen kalastusalan järjestö lukuun ottamatta vapaa-ajan kalastajia edustavaa järjestöä, jolla on oikeus kahteen edustajaan.

Erityisperusteisten kalastusetuuksien haltijoilla on oikeus yleiskokouksessa yhteen yhteiseen edustajaan.

Rekisteröidyillä alueellisilla yhdistyksillä, joiden tarkoituksena on ympäristön- tai luonnonsuojelun edistäminen ja joiden sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kalatalousalue tai osa siitä sijaitsee, on kalatalousalueen yleiskokouksessa oikeus yhteen edustajaan. Hänellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Kalatalousalueen jäsenet valitsevat edustajansa omien sääntöjensä mukaisesti. Yleisko­ kouksessa kokousedustajien tulee osoittaa puhe- ja äänivaltansa pöytäkirjanotteella tai valtakirjalla ja tarpeellisilla kiinteistön omistamista koskevilla asiakirjoilla.

Kalatalousalueella on oikeus kutsua yleiskokoukseen asiantuntijoita, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

4. § Toimielimet ja vastuu

Kalatalousalueen toimielimiä ovat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja.

Kalatalousalueen toimielimen jäsenen ja toimihenkilön on hoitaessaan julkista hallinto­ tehtävää noudatettava hallintolakia, kielilakia, saamen kielilakia sekä viranomaisten toi­ minnan julkisuudesta annettua lakia. Kalatalousalueen toimielimen jäseneen ja toimihenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä silloin, kun he hoitaessaan julkista hallintotehtävää käyttävät julkista valtaa.

5. § Yleiskokous ja koolle kutsuminen

Kalatalousalueen yleiskokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Kokoukset kutsuu koolle kalatalousalueen hallitus.

Ylimääräinen yleiskokous on pidettävä, kun kalatalousalueen yleiskokous on niin päättä­ nyt, kalatalousalueen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se on tarpeen kalatalousalueen yleiskokouksen, hallituksen tai toiminnanjohtajan päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyä varten.

Kirjallinen ilmoitus kalatalousalueen yleiskokouksesta on lähetettävä postin tai sähkö­ postin välityksellä vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta jokaiselle äänioikeutetulle jäsenelle, jonka osoite on tiedossa. Kokouskutsu on samassa ajassa toimitettava kalata­ lousviranomaiselle. Lisäksi kokouskutsu julkaistaan kalatalousalueen internetsivulla.

Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka, kokouksessa käsiteltävät asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävillä.

6. § Kalatalousalueen yleiskokouksen tehtävät

Kalatalousalueen yleiskokous

  1. valitsee hallituksen sekä yhden hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi,
  2. valitsee tilintarkastajan ja, jollei tilintarkastajaksi valita tilintarkastustoimistoa, varatilintarkastajan,
  3. päättää tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuullisille henkilöille,
  4. vahvistaa vuotuisen toiminta- ja varainkäyttösuunnitelman sekä vuotta pitempää aikaa koskevan toimintasuunnitelman,
  5. vahvistaa ehdotuksen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi,
  6. vahvistaa ehdotuksen kalatalousalueen säännöiksi,
  7. vahvistaa korvausvarojen jakamisen vesialueen omistajille,
  8. päättää kalatalousalueelle palautuneiden korvausvarojen käytöstä sekä
  9. päättää yleiskokouksen, hallituksen ja toiminnanjohtajan päätöksen oikaisemisesta.

7. § Äänestysmenettely

Kalatalousalueen yleiskokouksessa on kullakin vähintään 1 000 hehtaarin vesialueomaisuutta edustavalla edustajalla kolme ääntä, vähintään 500 mutta alle 1 000 hehtaarin vesialueomaisuutta edustavalla edustajalla kaksi ääntä sekä muita jäseniä edustavilla edustajilla yksi ääni.

Yksi henkilö voi samanaikaisesti toimia enintään kolmen (3) äänivaltaisen jäsenen edustajana ja käyttää niille kuuluvaa äänivaltaa. Pienten vesialueiden yhteenliittymä katsotaan tältä osin yhdessä yhdeksi äänivaltaiseksi jäseneksi.

Yleiskokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai kalatalousalueen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden kautta.

Kalatalousalueen yleiskokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei kokous toisin päätä. Asioiden käsittelyn pohjana on kalatalousalueen hallituksen esitys. Kokouksessa käsiteltävästä asiasta on varattava tilaisuus keskustella sen jälkeen, kun asia on esitelty. Tämän jälkeen puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. Jos asiasta ollaan yhtä mieltä tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, asia katsotaan päätetyksi esityksen mukaisesti. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava tehdyt ehdotukset, joita ei kannatuksen puutteessa oteta äänestettäväksi ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava kokouksen hyväksyttäväksi äänestystapa ja äänestysjärjestys, jos äänestyksiä on suoritettava useampia sekä tehtävä äänestysesitys.

Äänestys on toimitettava julkisesti, jollei joku paikalla olevista äänioikeutetuista toisin vaa­ di. Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on todettava päätökseksi tulleen sen mieli­ piteen, jonka puolesta on annettu eniten ääniä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan mielipide.

Vaaleissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Vaalit suoritetaan suljetuin lipuin, paitsi jos yleiskokous yksimielisesti päättää avoimen äänestyksen toimittamisesta. Suljettua lippuäänestystä suoritettaessa kukin äänioikeutettu kirjoittaa vaalilippuunsa enintään niin monen henkilön nimen kuin on valittavia. Liian monta nimeä sisältävät vaaliliput hylätään.

8. § Kalatalousalueen hallitus

Kalatalousalueen hallitukseen kuuluu yhdeksän (9) jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenistä valitaan vuosittain kolmannes. Kahtena ensimmäisenä vuotena hallitusjäsenten erovuoroisuus ratkaistaan arvalla. Hallitus voi valita keskuudestaan tarpeellisiksi katsomiaan toimihenkilöitä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai puheenjohtajan ollessa estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä muista jäsenistä vähintään puolet. Hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään läsnäolijat ja päätöksentekoon osallistuneet sekä tehdyt päätökset.

9. § Kalatalousalueen hallituksen tehtävät

Kalatalousalueen hallituksen tehtävänä on

  1. yleiskokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja päätösten täytäntöönpano,
  2. käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kuuluvien tehtävien toimeenpano ja raportointi suunnitelman tavoitteiden toteutumisesta,
  3. päätösten tiedoksianto,
  4. kalastuksenvalvontaan liittyvien tehtävien hoidon järjestäminen sekä
  5. toiminnanjohtajan nimittäminen ja erottaminen.

10. § Toiminnanjohtajan tehtävät

Toiminnanjohtaja hoitaa kalatalousalueen juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toiminnanjohtajalla on kalatalousalueen nimenkirjoitusoikeus.

Toiminnanjohtaja vastaa siitä, että kalatalousalueen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toiminnanjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toiminnanjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, jollei hallitus päätä toisin.

11. § Pöytäkirja ja tiedoksiannot

Kalatalousalueen yleiskokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen aika ja paikka, läsnä olevat jäsenet, kokouksessa käsitellyt asiat, tehdyt päätökset sekä tapahtuneet äänestykset.

Pöytäkirja on puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän allekirjoitettava sekä pöytäkirjantarkastajan tarkastettava ja varustettava tarkastusmerkinnällä mahdollisine huomautuksineen, mikäli pöytäkirjaa ei valmiiksi kirjoitettuna julki lueta kokouksen päätteeksi.

Tarkastettu pöytäkirja pidetään asianomaisten nähtävänä kokouskutsussa mainitussa paikassa ja kutsussa mainitusta päivästä lähtien vähintään 14 päivän ajan.

Kalatalousalueen päätökset kuulutetaan hallintolain mukaisella tavalla. Kalatalousalueen virallinen ilmoitustaulu sijaitsee Porin kaupungintalon ilmoitustaululla ja tarvittaessa kalatalousalueen internetsivuilla.

12. § Toimihenkilöt

Kalatalousalueella voi olla kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä, jotka kalatalous­ alueen hallitus ottaa toimeen ja vapauttaa tehtävistään.

13. § Toiminta- ja tilikausi

Kalatalousalueen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Kalatalousalueen tilit ja vuosikertomus on annettava tilintarkastajan tutkittaviksi maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan on annettava lausuntonsa hallitukselle huhtikuun loppuun mennessä.

14. § Nimen kirjoittaminen

Kalatalousalueen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja tai hen­ kilö, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

15. § Päätöksen oikaiseminen ja muutoksenhaku

Se, jonka oikeutta kalatalousalueen yleiskokouksen tai hallituksen taikka toiminnanjoh­ tajan tekemä päätös koskee, voi vaatia kalatalousalueen yleiskokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalatalousalueen sääntöjen vastainen taikka poikkeaa siitä, mitä käyttö­ ja hoitosuunnitelmassa on määrätty.

Jollei oikaisua suoriteta, voi oikaisuvaatimuksen tehnyt hakea muutosta valittamalla hal­ linto-oikeuteen. Oikaisuvaatimukseen ja muutoksenhakuun sovelletaan, mitä siitä on voimassa olevassa kalastuslaissa ja hallintolaissa säädetty.

16. § Sääntöjen muuttaminen

Kalatalousalueen sääntöjä voidaan muuttaa yleiskokouksen päätöksellä. Muutetut sään­ nöt tulee esittää kalatalousviranomaisen vahvistettavaksi.

Mikäli kalatalousalueen rajat muutetaan tai alue purkautuu, päättää kalatalousalueen yleiskokous, miten omaisuus käytetään.

Muilta osin noudatetaan kalastuslakia ja sen nojalla annettuja asetuksia ja määräyksiä sekä yhdistyslakia soveltuvin osin.

Nämä säännöt on hyväksytty kalatalousalueen yleiskokouksessa 18.02.2019